Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Roolipeli

Vieraskirja  [ Kirjoita ]

Nimi: Wolwer

05.03.2017 22:29
Maca - Maca

Maca ja Nadja kulkivat hetken aikaa vaitonaisesti, kunnes Nadja avasi suunsa. Nadja kysyi Macalta, haluaisiko tämä silti metsästää, vaikka vielä ei olisikaan karitsoja liikkeellä.
''Kyllä, minulla on niin kova nälkä, että jos niitä karitsoja ei löydy niin on metsästettävä jotain muuta. Ja sinun ei tarvitse teititellä minua, vaikutat mukavalta. Muut saavat kyllä teititellä minua'', Maca sanoi Nadjalle ja alkoi tämän jälkeen haistella ilmaa tiheään tahtiin, koska gemssien haju läheni lähenemistään. Pian Maca ja Nadja näkivät gemssilauman. Nadja oli jo kyyristynyt alemmas, joten Maca kyyristyi myös. Tämän jälkeen Nadja kertoi Macalle, että Maca merkistä he liikkuisivat. Maca siirtyi aika paljon kauemmas Nadjasta, oikealle päin, jotta nämä eivät hyökkäisi samasta kohtaa gemssien kimppuun.
''Nyt!'' Maca sanoi Nadjalle ja lähti kovaan juoksuun kohti gemssilaumaa. Gemssit huomasivat Macan ja lähtivät juoksemaan Nadjan suuntaan.
''Nadja, hyökkää, ne tulevat!'' Maca sanoi kovaan ääneen Nadjalle ja juoksi samalla gemssien perään.

Nimi: Ginweed95

01.03.2017 22:20
Inus - Inus

Narttu kiitti kun olin puhdistanut tämän haavat ja kysyi tämän jälkeen nukkumisesta.
''Kyllä, voit nukkua siinä takanasi olevassa pesässä. Se on rakennettu pensaiden lehdistä ja oksista, siinä on mukavampi nukkua kuin paljaalla maalla'', vastasin hymyillen Czyalle.
''Ja hei, pyydät vain sitten apua ihan rohkeasti jos vielä tarvitset! Pärjäätkö nyt?'' jatkoin vielä.

Nimi: Glowe

28.02.2017 19:15
Czya - Inus

Norjanharmaa painoi päänsä maahan jotta pysyisi paremmin paikoillaan. Narttu nimittäin oletti että puhdistaminen sattuisi, tarkoittihan se sitä että haavaan pitäisi koskea. Ja oikeassahan Czya oli, sillä jo se että Inus koski veren tahrimiiin ja siitä syystä kovaksi kuivuneisiin karvoihin, nipisti ikävästi. Painaessaan leukaansa maata vasten Czya piti päänsä varmemmin paikoillaan vaikka totta kai teki mieli ujuttautua kauemmas. Puhdistaminen sattui, vaikka sanojensa mukaan Inus oli tavattoman varovainen ja hellä.
"Sattui se", harmaan kirjava koira paljasti kun Inus kertou työn olevan valmis. Ainakin tuntui paremmalta, sillä yhteen liimautuneet niskavillat tuntuivat siltä kuin joku olisi kokoajan niskassa kiinni. Kyseinen tunne oli nyt poissa.
"Mutta kiitos.. Nukunko tässä vai? Olen niin poikki että nukahdan varmaan heti syömisen jälkeen", Czya selitti, nostaessaan päänsä maasta ja katsoessaan ystävällistä, komeaa, häntäänsä heiluttavaa akitaa.

Nimi: Ginweed95

27.02.2017 15:20
Inus - Inus

Czya kiitti ruuasta ja kysyi voisinko vielä auttaa puhdistamaan hänen niskassa olevan haavan, koska narttu ei itse yltäisi siihen.
''Totta kai minä auta'', sanoin ja menin katsomaan nartun niskaa, millainen haava siinä oikein oli.
''Mmm, ompa kipeän näköinen, puhdistan sen varovasti'', sanoin ja aloin nuolla Czyan niskassa olevaa haavaa puhtaaksi. Kun olin tovin aikaa nuollut haavaa, sain vihdoin sen puhtaaksi.
''Noin, oleppa hyvä. Toivottavasti ei sattunut, nyt sen pitäisi olla puhdas!'' sanoin hymyillen Czyalle.
''Voisinko auttaa jotenkin muuten vielä?'' kysyin ja heilautin häntääni.

Nimi: Glowe

27.02.2017 12:13
Czya - Inus

Inus lupasi Czyalle paikan laumassa ja vielä siirsi fasaaninsakin nartulle. Moista ystävällisyyttä Czya ei ollut pitkään aikaan kokenut, joten sitä ihan nolotti, kun sen oli pyydettävä vielä ainakin yhtä palvelusta.
"Kiitos... Kiitos paljon", narttu kiitteli aluksi ja luimi sitten korviaan, aloittamatta vielä syömistä.
"Sellaista minun on vielä Inus pyydettävä että en varmaan saa tuota niskan haavaa puhtaaksi. Muihin naarmuihin kyllä yllän itse", se selitti nolona sekä varuillaan.

Nimi: Ginweed95

27.02.2017 11:53
Inus - Inus

Narttu kysyi minulta, voisiko hän jäädä tänne. Eikä hän puhunut hetkellisestä jäämisestä vaan pysyvästä, pitkä aikaisesta. Katsoin hymyillein Czyaa.
''Totta kai saat jäädä tänne, laumalaisia me tarvitsemmekin lisää. Ehkäpä sinusta on ainakin hyötyä vaikka metsästys seurana jollekin toiselle koiralle kun olet parantunut. Muuten maistuisiko fasaani? Pyydystin sen ennen kuin löysin sinut. Sinulla on varmaan kova nälkä'', sanoin ja työnsin fasaanin nartun naaman eteen.
''Ole hyvä'', sanoin vielä.

Nimi: Glowe

27.02.2017 08:23
Czya - Inus (pian)

Norjanharmaa vain hymyili lyhyesti kun Inus pahoitteli sen pentuja. Narttu kuitenkin ajatteli, ettei kuolleita kohtaan voinut tuntea edes äidinrakkautta, eikä narttu ehkä muutenkaan olisi oikeasti kyennyt rakastamaan Alexin pentuja. Ehkä hyväkin että ne olivat jo kuolleet. Niiden ei tarvitsisi kestää huonoa perhe-elämää. Narttu itse asiassa kavahti mielessään kun uros kertoi olevansa jonkin lauman alfa. Aivan sama johtiko se jotain räkälä-koirajoukkoa, vai oikeasti järjestäytynyttä laumaa, oli Inus silti korkea-arvoinen koira.
"Susia? No sitten minulla taisi käydä tuuri... En ole kuullut kovin hyviä juttuja susista", Czya myöntyi varovaisesti uroksen selkeään mielipiteeseen susista. Kyllä Czya oli oikeastikin tuota mieltä susista, vaikka sillä ei ollutkaan hirveästi henkilökohtaista kokemusta noista alkukantaisista metsäläisistä.
"No jos sinä olet alfa niin sitten sinä olet oikea henkilö jolta kysyä.. K-kai minä voin jäädä tänne? Enkä nyt puhu vain hetkellisestä olemisesta, kun tuota en ole oikein ikinä asunut yksin... ja kun tuo puoliso minut heitti matkasta ja sudet varmaan vain ottavat minut ateriaksi. Tiedän etten tule olemaan hirveän hyödyllinen koira, nämä haavat nyt unohtamatta", Czya selitti varovaisesti.

Nimi: Ginweed95

27.02.2017 07:33
Inus - Inus

Päästyämme leiriin, narttu kertoi nimensä olevan Czya sekä sen, että haavat olivat tulleet siitä kun hänen puolisonsa oli suuttunut hänelle, narttu myös kiitteli avustani.
''Ei sinun tarvitse kiitellä, mutta ole hyvä. Ja no mitäs se nyt sillä tavalla, eihän se nyt sinun syysi ole jos pennut syntyvät elottomina, osan ottoni'', sanoin Czyalle ja painoin päätäni hieman alemmas.
''Jos se rakki tänne eksyy niin saa maistaa minun purenta voimaani'', sanoin hieman kiukkuisena ääneen. Olin vihainen, miten joku voi tehdä tälläistä nartulle ja vieläpä omalle puolisolleen. Pian Czya kuitenkin kertoi haistaneensa useamman koirankin ja kysyi, oliko täällä jokin lauma.
''On täällä, minun laumani, eli Inusin lauma. Kaikki laumalaiseni ovat koiria. Jonkin matkan päässä on puro, jonka toisella puolella on taas Macan lauma, joka on täynnä susia sekä koirasusia. Emme ole sovussa keskenämme'', vastasin Czyalle.

Nimi: Glowe

27.02.2017 00:02
Czya - Inus (pian)

Uros auttaisi, mahtavaa! Inusiksi esittäytynyt koira puhui paljon sellaista, mistä Czya ei paljoa ymmärtänyt, mutta narttu ei nyt ehtisi kysellä. Mutta siinä Inus oli oikeassa, ettei Czya jaksanut puhua. Ei se häpeilisi kertoa kuntonsa syytä ja piakkoin narttu tuntisi jopa olevansa Inusille velkaa pienen tarinan. Inus ehdotti jämerin ottein, että Czya tulisi sen selkään.
"J-joo", narttu myöntyi vähän epäillen tulisiko hommasta mitään, mutta silti se avitti itsensä toisen koiran selkään miten nyt kykeni ja matkalla helpotti Inusin työtä pitämällä itse kiinni ja tasapainottelemalla toisen vahvalla selällä.
"Luotan", Czya vastasi, kun Inus vakuutti ettei norjlaisen tarvitsisi pelätä. Inusin kehon lämpö meinasi tehdä Czyan uneliiaksi matkalla, mutta haavojen pisteöy ja jännitys muutenkin estivät narttua toistaiseksi nukahtamasta. He saapuivat leiriin ja päästyään toisen selästä pois, Czya kävi siihen paikkaan makuulleen, kun turha seisominen veisi voimia.
"En esittäytynyt, olen Czya, kiitos avusta... Taidan olla tarinan velkaa" puolisokea koira kertoi, "kertomisesta ei ole ollenkaan vaivaa. Olen tuntenut sen Alexin jo melkein kaksi vuotta, hän oli minun... öh.. puolisoni. En ole oikeasti hänestä ikinä välittänyt, hän kun on herkkä suuttumaan. Lyhykäisyydessään olen tässä kunnossa siksi, että hän suuttui minulle siitä että meidän pentumme syntyivät kuolleina muutama päivä sitten. Hänestä ei varmaan tarvitse murehtia, hän vaikutti siltä ettei tule takaisin ainakaan minun takiani", Czya yritti selittää lyhyesti puolisonsa väkivaltaisuudesta ja vammoistaan. Matkalla leirin halki Czya ei ollut nähnyt kovin monia koiria, mutta haistanut kyllä.
"Haistan useamman koiran... Onko tämä siis jokin lauma? En ihan pysynyt perässä mitä sanoit aiemmin", narttu kyseli.

Nimi: Ginweed95

26.02.2017 23:43
Inus - Inus

Narttu katsoi minua pyytäen apua. Hän ei tuosta itse liikkuisi kyllä mihinkään suuntaan vähään aikaan.
''Okei, ei sinun tarvitse kertoa mitään enempää jos et jaksa tai halua. Anna kun minä autan sinut turvaan'', sanoin ja autoin nartun ylös jaloilleen. Tämän jälkeen menin alas.
''Noniin, mene selkääni, autan sinut pois täältä, vien sinut leiriini'', sanoin nartulle ja autoin tämän minun selkääni.
''Luota minuun, minä en tee sinulle pahaa, mutta toisessa leirissä asuvat sudet voivat tehdä sinulle pahaa jos sinne eksyt'', sanoin nartulle joka makoile selkäni päällä. Ennen lähtöämme, nappasin suuhuni fasaanin jonka olin aiemmin pyydystänyt. Kävelin kohti leiriä varovin askelin. Onneksi olin lihaksikas koira, koska ei kuka vain olisi voinut kantaa tälläistä matkaa toista koiraa. Meni jonkin aikaa, ennen kuin saavuimme leiriin. Pääsimme kuitenkin leirille asti. Menin vuorien eteen, josta pääsisimme sisälle. Siirryin varovasti kävellen sisälle asti ja menin alas, jotta narttu pääsisi pois kyydistäni. Pudotin myös fasaanin suustani jotta voisin puhua.
''Noniin, olemme perillä. Niin mikäs sinun nimesi olikaan jos saa kysyä?'' kysyin nartulta.

Nimi: Glowe

26.02.2017 23:11
Czya - Inus (pian)

Kuului askelia lunta vasten. No niin, mikäs se olikaan? Karhu, susi, kettu vai kojootti? Ei mikään aiemmin mainituista ja siitä Czya yllättyi, nähdessään lumenvalkean pyatykorvan, joka oli ilmiselvästi koira.
"Ei niinkään mikään enää", narttu sopersi hämmennyksissään siitä että kaiken muun kuvitellun jälkeen puiden lomasta tuli oikeasti koira. Czya ravisti päätään, jonka vaaleat kohdat olivat aikalailla pinkit kuivuneesta verestä.
"Tarkoitan siis että Alex ei ole enää täällä... Lähti jo päälle päivä sitten.. Siis se joka tämän... teki... Pitkä juttu... tuota.. A-autatko?" Czya selitti ja sitten pyysi. Se oli itsekin yllättynyt kuinla rauhallinen oli tilanteeseensa nähden ja verrattuna siihen pelkoon jita norjanharmaa tunsi. Jos tuo koira lähtisi, Czya kuolisi aivan varmasti. Toki narttu puhui nopealla ja kimeällä äänellä, mutta hätä alkoi kuulua vasta pyynnön kohdalla, kun typykkä oli päässyt epämääräisen selityksensä loppuun. Czya tapitti vaaleaa urosta silmällään hyvinkin anovasti. Järki kolkutteli pään takaosassa siitä, kannattiko vieraaseen koiraan luottaa; Czya oli ehkä arka, mutta ei tyhmä. Ja siitä syystä koira olisi luottanut nyt vaikka hirveen jos sellainen jostain syystä voisi auttaa.

Nimi: Ginweed95

26.02.2017 21:46
Inus - Inus

Olin ollut saalistamassa, suussani roikkui fasaani jonka olin saanut kiinni. Kävelin ja pian haistoin veren hajun, se ei tullut juuri pyydystämästäni fasaanista. Haju kantautui pienen matkan päästä. Se haisi.. koiran verelle. Päätin siin mennä katsomaan, mistä oikein on kyse. Juoksin nopeasti katsomaan mistä veren haju tulee ja löysin maassa makaavan nartun joka oli pahasti loukkaantunut. Pudotin fasaanin suustani ja ampaisin nartun luo.
''Hei, olen Inus, mikä sinulla on hätänä?'' kysyin kauhuissani, nähdessäni missä kunnossa narttu oli.

Nimi: Glowe

26.02.2017 20:12
Czya - Inus (pian)

Hiivatti, narttu kirosi tapansa vastaisesti ja yritti vaihtaa asentoa. Sillä oli pieniä ruhjeita ympäri luisevaa ruumistaan, ja niistä pahimmat olivat joko niskassa tai oikeanpuoleisessa takajalassa. Aivan sama, mutta takajalka oli syy siihen että narttu oli maannut tässä kymmenen metrin alueella jo kaksi kokonaista päivää. Itse tassu oli vain verinen päätös sotkuiselle jalalle, juuri tassusta samojedi oli pitänyt kiinni kun oli repinyt pahiten, nartun yrittäessä karkuun. Tassuun ja lonkkaan sattui eniten ja ne pääosin estivät narttua nousemasta jaloilleen ja edes linkuttamasta pois paikalta. Oli Czya yrittänyt ja päätynyt vähän parempaan suojaan verisellä metsäaukiolla. Tappelun jäljet näkyivät aika selvästi vieläkin, sillä viime päivinä ei ollut ainakaan täällä satanut. Onneksi, sade tästä puuttuisikin. Nyt Czya yritti parannella asentoaan ja miettiä mitä hiivattia tekisi. Se ei voinut kävellä, sillä oli kylmä, ja oli vain onnea ettei paikalle ollut löytänyt edes saastainen kettu. Kettukin varmaan saisi heikon nartun hengiltä. Korppeja oli jo tullut härnäämään vähän väliä, mutta ne eivät uskaltaneet käydä kunnolla päälle koiran ollessa hengissä. Czya toivoi että ne tulisivat, se saattaisi saada tapettua edes yhden linnun. Pentujen odotus ja pitkä nälkäinen talvi ei ollut tehnyt Czyalle hyvää. Se oli luiseva ja turkkikin taisi olla tippunut useastakin kohdasta. Tai olihan se samojedikin saattanut repiä isoja tuppoja turkista, ei sen puoleen. Se ei ollut syönyt hetkeen, olennaisista syistä johtuen ja sillä oli niin nälkä että vatsaan sattui. Janoon se ei kuolisi, kun oli lunta mitä syödä. Miksi Czya ei ulvonut apua? Siksi, että narttu uskoi ettei lähellä ollut ristinsielua ja ettei sillä ollut voimia ulvoa tarpeeksi kovaa. Ja Czyan tuurilla meteli houkuttelisi paikalle jonkin sellaisen joka hotkisi nartun suihinsa. Epätoivoisissa mietteissään nartti huokaisi ja laski valkolaikkuisen leukansa lumelle, onnistumatta vaihtamaan asentoaan. Antaa toisen kyljen puutua, ihan sama. Ei tästä enää eteenpäin päästäisi...

Nimi: Glowe

25.02.2017 21:47
Nadja - Maca

Nartun suupieli venyi juuri ja juuri huomattavaan hymyyn, kun Maca sattui sitä kehumaan penikkaidean johdosta. Kun uros oli puhunut, myös Nadja alkoi kiivetä uudelleen. Jokaisen tassun askeleen sai valita huolella, ettei sattuisi sellaista vahinkoa kuin vaikka kaatuminen ja putoaminen. Siitä ei tulisi mukavaa jälkeä, varsinkaan Nadjan kohdalla, joka ei luottanut luidensa kestävyyteen, kuten vaikka moni uroksista. Kaksikko kulki hetken ajan vaitonaisina.(?)
"Kuule, vaikka niillä ei olisikaan niitä karitsoja, vai kileiksikö niitä kutsutaan, niin haluaisitko silti metsästää? Minulla voisi ainakin olla nälkä. Lisäksi voisimme muutenkin yrittää ajaa niitä alemmas, että kunnon metsästysporukalla matka ei ole niin pitkä ja homma helpompaa", Nadja luopui varovaisesti tetittelystä, odottaen mielenkiinnolla noteeraisiko uros sitä mitenkään, hyvin taikka huonosti. Kuitenkin, gemssi ei ollut edes Nadjaa paljoa suurempi, joten ei kilistä riittäisi kuin ehko kolmelle sudelle yhdeksi ateriaksi. Aikuinen ruokkisi lauman kerran. Hm... Paksusarvilampaissa olisi enemmän lihaa, mutta sellaisia ei ollut tarjolla. Narttu vaikenisi nyt, sillä gemssien haju voimistui vain voimimstumistaan. Vaistomaisesti Nadja laskeutui enemmän kyyryyn, sillä eihän sitä voinut tarkalleen tietää, kuinka lähellä eläimet olivat. Rinne muuttui loivemmaksi tasanteeksi, jossa varmaan oli kesäisin ruohoa yllin kyllin. Siellä, muutaman kivenjärkäleen takana näkyi monipäisen lauman ensimmäiset jäsenet. Pieniä ruskeanharmaita otuksia joiden kasvoissa ja vatsassa oli lumenvalkeaa karvaa. Ne kuopivat ohenevaa lunta, löytääkseen ruokaa.
"Sinun aloitteestasi", Nadja puhui nyt kuiskaten Macalle, antaen alfalle ohjat metsästyksen, vaanimisen tai ajamisen kanssa.

Nimi: Wolwer

25.02.2017 20:27
Maca - Maca

Nadja kertoi Macalle arvostavansa seuraa. Tämän jälkeen narttu siirsi katseensa ylärinteen suuntaan ja kertoi suunnitelmansa.
''Kyllä, haistoin gemssilauman. Mennään katsomaan tuolta ylärinteen suunnasta, koska siellä ne nyt varmasti ovat. Oli hyvä idea lähteä katsomaan, ovatko ne saaneet perhelisäystä, nyt on sen aika. Mennään katsomaan'', alfa vastasi betalle ja lähti jo edeltä kävelemään hitaasti kohti ylärinnettä.

Nimi: Glowe

24.02.2017 22:50
Nadja - Maca

"Arvostaisin seuraa", Nadja vastasi myöntävästi, punertavaa päätään nyökäten, kun alfa ehdotti yhteistä metsästysreissua. Kyllähän alfa ja beta saattoivat metsästää, mutta harvemmin yhtä aikaa, taivain kaksistaan, ilman laumatovereita. No, ehkä kukaan ei hyökkäisi lauman kimppuun juuri silloin kun johtoporras oli toisaalla.
"Poikkeus vahvistaa säännön, sanotaan, joten kaipa me tämän kerran voimme", se jatkoi uroksen sanoja vahvistellen. Sitten se vilkaisi ylärinteen suuntaan.
"Ajattelin mennä katsomaan onvatko sorkkaeläimet jo saaneet perheenlisäyksensä... Varmaan jo haistoitte, että tästä on kulkenut gemssilauma. Jäljitin sitä, ennen saapumistanne. Jatketaanko tämän lauman perässä, se ei varmaan ole enää kaukana?" Beta ehdotti ja käänsi keltaisen katseensa takaisin Macaan.

Nimi: Wolwer

24.02.2017 22:18
Maca - Maca

Narttu käänsi katseensa Macaan. Maca odotti vastausta, miksi narttu oli ulvonut. Narttu kuitenkin kysyi vain tarvitsisiko Maca häntä johonkin ja tuliko viesti hälle perille. Narttu myös kysyi, oliko Maca vain huvittelemassa vai mitä tämä oli siellä tekemässä.
''Tulin vain kiertelemään, en jaksanut maata pesässäkään. Kuulin ulvontasi ja päätin tulla katsomaan mitä täällä oikein tapahtuu. Lauma on nälissään, eikä meillä ole tällä hetkellä montaa sellaista sutta, joka edes metsästäisi. Pitäisiköhän meidän mennä yhdessä metsälle? Onhan se outoa, että alfa ja beta metsästävät, mutta jos tämän kerran?'' Maca ehdotti Nadjalle ja jäi odottamaan vastausta.

Nimi: Glowe

24.02.2017 19:10
Nadja - Maca

Narttu oli ehtinyt kääntyä ja nousta vain tämän kyseisen loivan kallion päälle. Se säpsähti yllättäen kuuluvaa ääntä tai pikemminkin sitä kuinka läheltä se kuului. Nadjan punertava pää pyörähti eteenpäin osoittavine korvineen tuunisteyun äänen, Macan suuntaan. Punapää lipaisi huuliaan kuin vastausta mietiskellem ja asteli pari askelta lähemmäs alfaa jäisellä kalliolla.
"Ei sen väliä miksi minä ulvon... Mutta tarvitsetteko minua johinkin? Vai oletteko vain huvittelemassa niin kuin minä?" Nadja kyseli kohteliaasti, roikottaen häntäänsä rennosti takajalkojensa välissä. Se jatkaisi puhumistaan piakkoin.
"Muuten, tuliko viestini perille?" Nadja kysyi, miettien odottiko leirissä laumatoverin kurittaminen, kunhan narttu pääsisi vuoren juurelle, pesille tarkoitettuun solaan. No, jos alfalla olisi joutoaikaa, kutsuisi Nadja sen mielellään surakseen gemssejä jäljittämään. Ja jos siellä olisi pässinmuksuja, saattaisi kaksistaan jonkin gemssiemon härnääminen onnistua.

Nimi: Wolwer

24.02.2017 18:40
Maca - Maca

Maca oli makaamassa pesässään, kunnes sitä tuli häiritsemään harmaa uros susi. Uroksella oli asiaa joka koski betaa, Nadjaa. Nadja oli lähtenyt metsästämään laumalle saalista, tai ainakin paikantamaan missä kaikki eläimet olivat. Maca kuittasi uroksen viestin ja jäi odottamaan sitä, löytääkö Nadja saalistettavaa vai ei. Pian kuitenkin Maca kyllästyi makoilemaan, nousi ylös pesästään ja käveli ulos sieltä. Hän lähti kävelemään itään päin, kuluttaakseen aikaa. Macalla oli myös nälkä, lauma ei ollut saanut tarpeeksi ruokaa viime päivinä. Pian hän kuuli hiljaista ulvontaa, hieman kauempaa. Maca tunnisti ulvonnan Nadjan ääneksi ja päätti mennä katsomaan, mistä oli kyse. Hän lähti kovaan juoksuun ja saavutti pian Nadjan. Hän katseli ympärilleen, eikä nähnyt vaaraa joten hän päätti mennä kysymään betalta mistä oikein oli kyse.
''Hei, mitä sinä täällä ulvot? Löysitkö mitään riistaa?'' Maca kysyi katsellen Nadjaa.

Nimi: Glowe

24.02.2017 12:23
Nadja - Maca

Kevään läheneminen alkoi jo tuntua paksun ja tiheän talviturkin sisällä, nahassa asti. Viime päivinä aurinko oli paistanut mukavan lämpimästi, mikä teki olon helposti uneliaaksi. Se oli oikein mukava pitkän, hyytävän kylmän ja pimeän talven jälkeen. Oli kummallista pystyä makaamaan ja jopa nukahtamaan hangelle, ilman että sai pelätä jäätyvänsä hengiltä. Puhunattakaan sinisestä, pilvettömästä taivaasta. Pesiä, ja metsälinnuilta matkittua kieppiä ei välttämättä enää tarvittu aina kun sattui vähän ramaisemaan. Puut plivat jo menettäneet pahimman lumitaakkansa ja erityisesti männyt huojuivat puhtaina, tumman vihreinä.
Nadja painoi kyntensä paremmin kaliota vasten ja ne jättivät kiveen vaaleampia viiruja, kun jarrutuksesta huolimatta nartun ruuumin valui vähän alemmas liukkaalla, laakealla kivellä.
Mutta ei auringon ilmestyminen vain hupia tuonut. Kun pakkanen laski, niin viima nousi purevampana kuin koko talvena ja sai jopa vuorten sarvipäiset pukit välttelemään avoimia paikkoja tai rinteidensä korkeimpia kohtia. Niiden karistat syntyisivät pian ja olivat kelpo ravinnonlähde koko laumalle. Aurinko kuitenkin lämmitti maata ja sau lumen sulamaan. Vuorten purit ja joet tulvivat, kaikkialla oli liukasta ja tassut olivat aina märkinä, mikä vain lisäsi tuulen purevuutta. Hanki heijasti jopa kuunvaloa niin kirkkaasti, että silmiin kävi. Päivällö liikkuessa tuli helposti kuuma ja auringoon unettava vaikutus ei tehbyt metsästämisestä helppoa. Ainakin liha pysyisi pidempään sulana.

Nadja painoi kyntensä lujemmin kalliota vasten ja ne jättivät paljaaseen kiveen vaaleampia viiruja, kun jarrutusyrityksistä huolimatta nartun keho hivuttautui alemmas. Nadja ei ollut pesien lähellä, vaikka vuorilla kuitenkin. Narttu oli pesistä itäänpäin, korkeamalla. Nyt se oli pysähtynyt tarkastamaan sijaintinsa ja kääntynt hetkeksi kohoavasta rinteestä poispäin. Nimenomaan loikoiluun kyllästyneenä narttu oli lähtenyt mielessään vuorten lammas- ja peuraeläinten herkullinen uusi sukupolvi tarkistamaan sorkallisten tilanteen. Sillä saattaisi pian olla joko hyvää tai huonoa raportoitavaa laumalle. No, jos karitsat ja vasat eivät
olisi vielä syntyneet, olisi nartulla pian kerrotravanaan isohkon gemssilauman tarkka sijainti. Nadja oli juuri vainunnut niiden jäljet ja jäljittinyt niitä. Toivottavasti sitä ei tarvittaisi parasta aikaa leirissä... Nadja oli kyllä antanut yhdellä laumalaisurokselle tehtäväksi kertoa Alfalle mitä narttu oli menossa tekemään. Toivottavasti viesti oli mennyt perille. Jos ei ollut, kuseistä harmaata urosta odottaisi kunnon selkäsauna.

Hieman huolissaan siitä, oliko saaliin etsimishuvituksensa vuoksi kääntänyt selkänsä jollekin tärkeälle tehtävälle, narttu kohotti kuononsa ja päästi hiljaisen, varsin korkean ulvonnan. Se ei ollut voimakas,joten sain lähellä oleva susi kuulisi sen. Ulvonta oli vain tapa ja ehkö tässä tapuksessa Nadja purki huoltaan äänen kautta. Sitten se lipaisi toista suupieltään ja päätti jatkaa vuoren kivikkoisen rinteen kiipeämistä.

©2017 Fighting Dogs - suntuubi.com